Käännösteknologia kehittyy nopeasti, ja yritykset etsivät jatkuvasti innovatiivisia ratkaisuja parantaakseen lokalisointitoimintansa laatua ja tehokkuutta. Perinteisiä mittareita, kuten BLEU:ta, joka oli aikoinaan käännösten laadun arvioinnin kultainen standardi, pidetään yhä useammin riittämättöminä, kun halutaan mitata todellista vaivaa, joka vaaditaan koneellisesti luotujen käännösten hienosäätämiseksi ihmisen laatutason mukaisiksi. Tässä kohtaa ”Time to Edit” (TTE) tulee pelinmuuttajaksi. TTE on ihmiskeskeinen mittari, joka mittaa tarkasti tekoälyn…

Käännösten laadun arvioinnin haaste Tarkkojen ja tehokkaiden käännösten kysyntä on nykyään tärkeämpää kuin koskaan. Käännösten laadun arvioinnin perinteiset menetelmät ovat kuitenkin täynnä haasteita, jotka voivat haitata yrityksen kykyä skaalautua tehokkaasti. Nämä perinteiset lähestymistavat ovat usein hitaita, kalliita ja subjektiivisia, ja ne perustuvat voimakkaasti ihmisen harkintaan, joka voi vaihdella suuresti arvioijasta toiseen. Tämä epäjohdonmukaisuus ei ainoastaan lisää virheiden riskiä, vaan myös…

Kaikkia käännöksen laatua mittaavia mittareita ei ole luotu samanlaisiksi. Vaikka tavoite on selkeä – virheetön viestintä – sen mittaamismenetelmät ovat olleet kiihkeän keskustelun ja innovaatioiden aiheena. Maailmanlaajuisesti toimiville yrityksille perinteisten automaattisten pisteiden ja käännöksen todellisen, koetun laadun välisellä erolla voi olla merkittäviä seurauksia. Korkea pistemäärä BLEU:n (Bilingual Evaluation Understudy) kaltaisesta mittarista ei aina takaa, että käännös on sujuva, kulttuurisesti sopiva…